Aloitetaan siitä mihin viimeksi jäätiin. Illalla oli huono valo kuvata, mutta tästä pikaisesta räpsystä näkee miten pahat naarmut tuohon alaosaan tuli viilatessa...
Seuraavana päivänä selkä oli niin jumissa että tein itselle sohvatyötason lattialle ja vietin päivän viilaamalla ja pilssaamalla riipuspohjaa makuuasennossa. Luokkakaverille piti laittaa kuva messengerillä työskentelypisteestä.
Mä muuten hinkkasin tuota korua 12:sta eri karkeuksisella hiomapaperilla! Tosin aloitin tosi karkea hiekkapaperilla, että sain ne viilan tekemät rotkot pois. Siinä se on alla toiseksi viimeiseen paperiin asti pilssattuna...kotoa ei löytynyt 1200:sta
Tuon kaiken työn jälkeen mokasin totaalisesti tuon uudelleen aloitetun kivikehien kanssa ja yritin muka paikkailla sitä kaikenmaailman patenteilla, mutta loppujen lopuksi totesin, että virittelyjen jälkeen se ensimmäinen pieleen mennyt itse asiassa olikin paremman näköinen. Olin jo harjoitellut tuon yläreunan kääntämisen riipuslenkiksikin ja pienen viilailun jälkeen siitä tulikin ihan nätti vielä. Kivien istutus ei mennyt oikein putkeen taaskaan, mutta kasassa se sentään on ajallaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti